Perustiedot

Kiinteistön nimi	Lyseon koulu Verkatehdas
Kiinteistön kutsumanimi	Lyseon koulu Verkatehdas
Kiinteistön osoite	Keinusaarentie 1, Verkatehtaankuja 9 ja Verkatehtaankuja 7 Verkatehtaankuja 7 (Suiston vintti) Keinusaarentie 1 (Koulurakennus) Verkatehtaankuja 9 (Opistotalo Verkatehdas) 13200 HÄMEENLINNA
Rakennusten määrä	2
Toimijoiden määrä	450
Kiinteistön omistaja	Hämeenlinnan Verkatehdas puh. 036216600 http://www.verkatehdas.fi

Lyseon koulu, Keinusaarentie

Rakentamisvuosi	1910
Pinta-ala	3 700 m²
Kerrokset	4
Paloluokka	P1
Rakennusmateriaali	Tiili
Käyttötarkoitus	Koulu

Lyseon koulu, Opistotalo

Kerrokset	2
Rakennusmateriaali	Tiili
Käyttötarkoitus	Koulu

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Kanta-Häme.

Paloilmoittimen hoitaja	Lassi Kasurinen Verkatehdas Oy puh. 0503528444
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie, Paloilmoittimen käyttölaite sijaitsee pääoven sisääntulotason yhteydessä
Paloilmoittimen hoitaja	Lassi Kasurinen Verkatehdas Oy puh. 0503528444
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Lyseon koulu, Opistotalo, Paloilmoittimen käyttölaite sijaitsee Verkatehtaan päärakennuksen infopisteessä
Kiinteistönhoito	Palmia puh. 0408667085 päivystys 030322000
Sähköntarjoaja	Vantaan Energia puh. 0982901 päivystys 08000025 http://www.vantaanenergia.fi
Vesiyhtiö	Hämeenlinnan seudun vesi Oy puh. 036212279 päivystys 036212279
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	SOL Hälytyskeskus puh. 0205700800 päivystys puh. 0205700800
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	LähiTapiola puh. 080004531 http://www.lahitapiola.fi/
Kokoontumispaikka	Teatteriaukio (Marin grillin vieressä)
Varakokoontumispaikka	Teatterin ruokala
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lyseon koulu, Keinusaarentie: Kellarikerros Lyseon koulu, Opistotalo: Verkatehdas päärakennus, sprinklerikeskus pohjakerros, tekninen käytävä
Lämmönjakohuone	Lyseon koulu, Keinusaarentie kellari Lyseon koulu opistotalo, päärakennuksen pohjakerros
Sähköpääkeskus	Lyseon koulu, Keinusaarentie: Kellarikerros Lyseon koulu, Opistotalo: Verkatehdas päärakennus, pohjakerros

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	450	0	0
Viikonloppuisin	0	0	0

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava	Teemu Päivärinta teemu.paivarinta@hmledu.fi
Kemikaalivastaava, kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Jari Ahti jari.ahti@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Katja Tyrylä-Jussila katja.tyryla-jussila@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Kati Salonen kati.salonen@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Sulo Palovuori sulo.palovuori@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Joonas Kuossari joonas.kuossari@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 5.krs.	Hanna Merenheimo hanna.merenheimo@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 5.krs.	Harri Sortila harri.sortila@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 1.krs.	Teemu Päivärinta teemu.paivarinta@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 1.krs.	Leevi Kivistö leevi.kivisto@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs	Hanna Sulander hanna.sulander@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs.	Jaana Kallioniemi jaana.kallioniemi@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs.	Petri Forss petri.forss@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Hanna Selesniemi-Munne hanna.selesniemi-munne@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Pertti Viskari pertti.viskari@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 4.krs.	Anastasia Astakhova anastasia.astakhova@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 4.krs.	Virve Alanen virve.alanen@hmledu.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluvaltuutettu	Katri Juvonen

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• viiltohaava
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
• Tuhopoltto
• Turvallisuusjärjestelyt
  • paloilmoitinlaitteen vika
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • kaasupullot
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa ATEX-tila, vaarallisten aineiden varasto, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
  • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
• Muut
  • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous

Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
    • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ensiapukoulutusta on järjestetty.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: Rehtori.
• Ambulanssi ohjataan: Vahtimestari.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Pasi Seila puh. 0405923038.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Ensiapukaappi	Opettajainhuone 1.krs.
Ensiapukaappi	Tekninen työ 1.krs.
Ensiapukaappi	Kotitalous 2.krs.
Ensiapukaappi	Kemian varasto 3.krs.
Ensiapukaappi	Biologian varasto 4.krs.
Ensiapukaappi	Opistotalo opettajainhuone, 3krs
Ensiapukaappi	Historian luokka, Suiston yläkerta

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Lyseon koulu, Keinusaarentie

Sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie, 1.krs aula
Keskuksen sijainti	Paloilmoittimen käyttölaite sijaitsee pääoven sisääntulotason yhteydessä
Kattavuus	Koko rakennus
COM-linja	223/1980
Hoitaja	Lassi Kasurinen Verkatehdas Oy puh. 0503528444
Hoitajan varahenkilö	Ilari Väisänen Verkatehdas Oy puh. 0504065012

Lyseon koulu, Opistotalo

Sijainti	Lyseon koulu, Opistotalo
Keskuksen sijainti	Paloilmoittimen käyttölaite sijaitsee Verkatehtaan päärakennuksen infopisteessä
Kattavuus	Koko rakennus
COM-linja	9327/16
Hoitaja	Lassi Kasurinen Verkatehdas Oy puh. 0503528444
Hoitajan varahenkilö	Ilari Väisänen Verkatehdas Oy puh. 0504065012

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Lyseon koulu, Keinusaarentie	Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi	Rakennuksessa on noudatettu soveltuvin osin käyttötapa-, pinta-ala- ja kerrososas- tointia. Rakennuksessa on kaksi kaksikerroksista palo-osastoa. PINTA-ALA- JA KERROSOSASTOINTI • Pinta-alaosastoinnissa palo-osaston koko on <2400 m2 • Kaksi kerroksiset palo-osastot muodostuvat 1.-2.kerroksessa ja 3.-4. kerroksissa. Teknisen työn opetustilat (1.krs) ja 3.kerroksen Fy-Ke varasto eivät ole mukana kaksikerroksisissa palo-osastoissa. KÄYTTÖTAPAOSASTOINTI JA PALONKESTÄVYYS Osastoivat rakenteet määräytyvät palokuormaryhmien perusteella. Palokuormaryhmät tilan käyttötavan mukaan esitetään liitekuvissa. Seuraavat tilat ovat osastoitu omiksi osastoikseen, joiden palonkesto on: • Kokoontumistilat, EI 60 • Tekniset tilat, EI 60 • Porrashuoneet, EI 60 • Teknisen työn opetustilat, EI 60 • Varasto (FY-KE, 3.krs), EI 60 • Atex-tilat, EI 60 • IV-konehuoneet, jotka palvelevat useampaa kuin yhtä palo-osastoa, EI 60 • Siivouskeskus (1.krs) on osastoitu pääportaasta, EI 60 vaatimus, joka voi olla kuitenkin samassa palo-osastossa kuin sen viereinen aulatila. OSASTOIVAT OVET JA LASIRAKENTEET Palo-osastoivat ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia ja ne varustetaan yleensä kynnyksellä. Osastoivien ovien ja lasirakenteiden palonkestoaika on puolet osastoivan seinän palonkestoajasta, kun aukon pinta-ala on alle 7 m . Tarvittaessa osastoiviksi oviksi ja lasirakenteiksi valitaan CE-merkittyjä tuotteita tai tuotteiden tyyppihyväksynnän tulee olla voimassa. Jos markkinoilla ei ole olemassa soveltuvia tuotteita tai tuotteille ei ole voimassa ole- vaa standardia, selvitetään rakennustuotteen mahdollinen hyväksyntä rakennuspaik- kakohtaisella hyväksynnällä. PALOKATKOT Läpiviennit tarkistetaan ja tiivistetään vastaamaan ympäröivän rakenteen palonkesto- vaatimusta. Kohteeseen laaditaan kohdekohtainen palokatkosuunnitelma, joka tulee leimauttaa rakennusvalvonnassa ennen palokatkojen toteutusta. Käytettävät palokatkotuotteet ovat CE-merkittyjä ja palokatkot suunnitellaan ensisijai- sesti ETA-hyväksyntöjen ja/tai -arviointien mukaan. Jos soveltuvaa, hyväksyttyä palo- katkoratkaisua ei ole saatavilla, hyväksytään tällaiset ratkaisut rakennuspaikkakohtai- sesti rakennusvalvonnassa ennen toteutusta.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1

Tila	ATEX
Sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie - Keinusaarentie 1, länsipääty
Säilytettävät aineet	Happi, Asetyleeni, Nestekaasu, Seoskaasu, Argon, Puruimuriyksikkö
Toiminnon esimies	Pasi Seila
Vastuuhenkilö	Teemu Päivärinta

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Kemian varasto

Sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie - 3krs.
Varastoitavat aineet	Vähäisiä määriä seuraavia aineita: 1-butanoli Alumiini jauhe Alumiinikloridi Alumiinioksidi Ammoniakki Ammoniumdikromaatti Ammoniumkarponaatti Ammoniumkloridi Ammoniumkloridi Ammoniumkromaatti Ammoniumnitraatti Antimoni, jauhe Asetanhydridi Asetoni Asetoni Bariumkloridi Bariumnitraatti Bensiini Bentsoehappo Boorihappo BTS Dimetyyliglyoksiimi Elintarvikevärit Etanoli Etikkahappo Etyleeniglykoli Etyyliasetaatti Fenolftaleiini Fenoli Fosfori, punainen Glykoli Glyseroli Hiili Hopeanitraatti Jodi Kaliumdikromaatti Kaliumferrosyanidi Kaliumhydroksidi Kaliumjodaatti Kaliumjodidi Kaliumkloratti Kaliumkloridi Kaliumkromaatti Kaliumpermanganaatti Kaliumrodanidi Kalsium Kalsiumbromidi Kalsiumhydroksidi Kalsiumkarbidi Kalsiumkloridi Kalsiumoksidi Kaluimnitraatti Kamferi Kupari jauhe Kupari-2-oksidi Kuparikloridi Kuparisulfaatti Lakmus Litiumkloridi Lyijyasetaatti Lyijynitraatti Magnesium Magnesiumhydroksidi Mangaanidioksidi Mangaanisulfaatti Meripihkahappo Metyylinoranssi Muurahaishappo Naftaleeni Natrium Natriumasetaatti Natriumhydroksidi Natriumkarbonaatti Natriumkloridi Natriumsulfaatti Natriumsulfiitti n-butanoli Paloöljy Pentanoli Rauta, jauhe Rautakloridi Rautanitraatti Rautaoksidi Rautasulfaatti Resorsinoli Rikki, härme Rikkihappo Ruokasooda Salisyylihappo Sinkki, jauhe Sinkkikloridi Sinkkisulfaatti Sitruunahappo Steariinihappo Stronttiumkloridi Stronttiumnitraatti Suolahappo Trietanolamiini Typpihappo Tärpätti Vetyperoksidi Viherpuna Viinihappo
Tyyppi	maanpäällinen
Vaippa	1-vaippainen

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Lyseon koulu, Keinusaarentie	Kaikki uloskäytävät johtavat turvalliseen paikkaan, suoraan ulos. Tiloissa, joissa muuten kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on yhteys kolmeen uloskäytävään tai suoraan ulos.
Lyseon koulu, Opistotalo	Kaikki uloskäytävät johtavat turvalliseen paikkaan, suoraan ulos. Tiloissa, joissa muuten kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on yhteys kolmeen uloskäytävään tai suoraan ulos.

Hissi

Hissi #1

Sijainti	Lyseon koulu, Opistotalo
Huoltoyritys	KONE Hissit Oy

Hissi #2

Sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie
Huoltoyritys	KONE Hissit Oy

Aurinkovoimala

Aurinkovoimala

Sijainti	Lyseon koulu, Keinusaarentie, Keinusaarentie 1 (Päärakennus) katolla

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava	Teemu Päivärinta teemu.paivarinta@hmledu.fi
Kemikaalivastaava, kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Jari Ahti jari.ahti@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Katja Tyrylä-Jussila katja.tyryla-jussila@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Kati Salonen kati.salonen@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Sulo Palovuori sulo.palovuori@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 3.krs.	Joonas Kuossari joonas.kuossari@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 5.krs.	Hanna Merenheimo hanna.merenheimo@hmledu.fi
Kerrosvastaava Opistotalo 5.krs.	Harri Sortila harri.sortila@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 1.krs.	Teemu Päivärinta teemu.paivarinta@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 1.krs.	Leevi Kivistö leevi.kivisto@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs	Hanna Sulander hanna.sulander@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs.	Jaana Kallioniemi jaana.kallioniemi@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 2.krs.	Petri Forss petri.forss@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Hanna Selesniemi-Munne hanna.selesniemi-munne@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 3.krs.	Pertti Viskari pertti.viskari@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 4.krs.	Anastasia Astakhova anastasia.astakhova@hmledu.fi
Kerrosvastaava Päärakennus 4.krs.	Virve Alanen virve.alanen@hmledu.fi

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Vahtimestari

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Keinusaarentie 1, Verkatehtaankuja 9 ja Verkatehtaankuja 7, HÄMEENLINNA
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Vahtimestari

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Teatteriaukio (Marin grillin vieressä)

Varakokoontumispaikka: Teatterin ruokala

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Palmia, puh. 0408667085, päivystys 030322000
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Lyseon koulu, Keinusaarentie: Kellarikerros
  Lyseon koulu, Opistotalo: Verkatehdas päärakennus, sprinklerikeskus pohjakerros, tekninen käytävä
• Lämmönjakohuone: Lyseon koulu, Keinusaarentie kellari
  Lyseon koulu opistotalo, päärakennuksen pohjakerros
• Sähköpääkeskus: Lyseon koulu, Keinusaarentie: Kellarikerros
  Lyseon koulu, Opistotalo: Verkatehdas päärakennus, pohjakerros

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0408667085).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 080015063) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Aurinkovoimalan ohje

Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:

Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!

Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.